Oon tarkkaillut jo pitkän aikaa itseäni:
Mä tunnen, että en oo niin läsnä
Kuin tällaisessa tilanteessa vaaditaan.
Mä luulen, et kaikki meistä etsii täyttymystä.
Se voi vaatia paljon, se voi rikkoa paljon,
Mut voisinko mä tyytyy vähempään?
Voisinko mä sen kanssa elää?
Tavallaan ei mikään vie sun kauneuttas pois,
Vaan merkitykset muuttuu, jotka tarkoituksen toi.
Ympäriltä tuntuu niin monet syyt pois kaikonneen,
Mutta vieläkin oot niin kaunis.
En selittää voi kaikkia tunteitani.
Ne ei oo vääriä, vaikka ne tuntuu
Siltä, kuin viillettäis haavaa,
Mut ei ne voi valehdellakaan.
Tavallaan ei mikään vie sun kauneuttas pois,
Vaan merkitykset muuttuu, jotka tarkoituksen toi.
Ympäriltä tuntuu niin monet syyt pois kaikonneen,
Mutta vieläkin oot niin kaunis.
Niin paljon tunteita
Syvällä jossain kadonnut multa,
Enkä mä löydä niitä.
En, vaikka kovasti etsin.
Tavallaan ei mikään vie sun kauneuttas pois,
Vaan merkitykset muuttuu, jotka tarkoituksen toi.
Ympäriltä tuntuu niin monet syyt pois kaikonneen,
Mutta vieläkin oot niin kaunis.